Tänään saapui rekkarit ja kävin rukaan oma koira- sivustolla Pepen omiin nimiini :) Nyt se on siis virallisesti meidän <3 Päivä päivältä Pepe on tullut meidän koiraksemme. Enää ei sen tarvitse vahtia poikien jokaista liikettä ja olla puntissa kiinni, vaan nyt se osaa jo relata :D Ihanaa, me olemme niin myytyjä <3 Ilmari, joka ei "tykännyt" koirista, on alkanut sanomaan: " Iimalin Pepe. Lau'in kissa" Hauskaa, koska Ilmari on ollut oikea kissaihminen, ei ole enää, Pepe on nyt hänen :) On se kiva katsoa, kun pojat ja Pepe on alkanu olemaan päivä päivältä parempia kavereita :) Nyt pojat pystyy antaan halin ja pusun Pepelle, mikä ei olisi pari viikkoa sitten tullut kuuloonkaan.
Ilmari jopa huolestuu, jos Pepe jää yksin ulos. Ehkä pelkää, että Pepe katoaa, eikä tule kotiin :( Elmeri-koiran poismeno oli myös Ilmarille kova pala :'( Pepe välillä viihtyy ulkona yksin, välillä ei. Yleensä se istuskelee "omalla paikallaan" tuijottelemassa junia ja maailman menoa. Viime viikonloppuna Pepe pääsi " suureen maailmaan". Kävimme vappuromutorilla ja Iittalan vapputorilla. Oli sielä ihmeteltävää ja kyllä kuuli, kun ihmiset huomasi meidän Pepen ja kehuivat söpöksi, ihanaksi...Ja uskalsi muutama tulla rapsuttaankin :) Pepe ei ole mikään tyhmä koira, osasi jopa Ruotsia, kun setä sanoi: "Kom hit" ;D Hämeenlinnassa, Sairiossa, heitettiin pikku korttelirinksa ja siellä Pepe tutustui blueroan cockeripoikaa. Koiran kanssa eläminen on sosiaalista, tykkään jutskailla ihan tuiki tuntemattomien ihmisten kanssa, olenkohan outo?
Ihana Ilmari, vaikka onhan Pepe rakastettavan sulonen, joten ei ihme jos poika pitää koiraa omanaan :)
VastaaPoistaKielipäätäkin Pepeltä siis löytyy ;)
Meillä Ella aina välillä kärttää kissaa, mutta toistaseksi saa lelukissat neidille riittää hoivattavaksi...