Mietin tässä mistäs sitä aloittaisi päivittämään Pepen blogia... Kesä tosiaan on mennyt ja vaikka kelit eivät siltä näyttäneet.
Taipparireenit ovat olleet edellinen aihe, joten oliskohan sitä syytä kertoa itse taippareista...Noh, läpihän ne eivät menneet vaan hylsy tuli uinti osuudelta, muuten oli sujunut mallikkaasti. Itse en mahani takia päässyt taippareihin ohjaamaan, vaan Ninni mallikkaasti ohjasi Pepeä :) Kiitos vielä Ninnille!
Uintiahan käytiin testaamassa koirien uimalassa Hyvinkäällä ja siellä totesimme, että kunhan vaan Pepe itteensä luottaa niin ui tosi hienosti :) Pepeä vaan jänskättää uiminen :) Noh, kesällä ei kauheesti treenattu uintia tai ylipäätään mitään, kun itse en pystynyt kauheesti pomppaamaan :D
Näytelmissä ei käyty kesällä ollenkaan...kyllä harmitti lukea muiden tuloksia eri näyttelyistä, noh... suuntana olis seuraavaksi pääerikoisnäyttely Hyvinkäällä 13.10. :) Jota varten olenkin jo alkanut valmistelun. Trimmasin Pepen taas pitkästä aikaa ja koneella oli pakko ajella kaula- ja korvakarvat, muuten olis menny ihan totaalihermo! Nytkin hiki virtasi ja karva pöllysi. Taas tuli todettu, että kuinka ihanaa on saksia hyvillä saksilla! Kiitokset Jaanalle saksien toimittamisesta kotiin asti :) Voin suositella muillekin, on hyvät!
Syksylle on Pepellä suunnitelmia naisien suhteen ;D <3 <3
Elokuun alkupuolella luulimme, että Pepe loukkasi polvensa, kun takajalka jäi suoraksi aamu-ulkoilulla...Olimme ihan paniikissa ja veimme Pepen eläinlääkäriin, jossa aluksi ei oikein sanottu juuta tai jaata, vaan annettiin tulehduskipulääkettä ja lepo määräys...Noh, illemmalla jalka jäi taas jumiin kun tuli sohvalta lattialle ja käytettiin uudestaan lääkärissä, jossa todettiin jalan jänteen tai lihaksen jumittavan, tulehduskipulääkettä ja lepoa. Siinä sain ystäviltä vinkkiä Tainasta ja minäpä soittaa pirautin Vesilahdelle sopiakseni ajan, koska menemme Pepen kanssa sinne.
Lähdin todella avoimin mielin kohti Vesilahtea, koska olin kuullut todella hyvää juttua Tainasta ja hänen "poppakonsteistaan" luotettavilta tahoilta. Tainan luona katottiin barffaus ruokavaliomme kuntoon ja Pepe sai elektroacupunktiota :) Ja kuinka hienoa oli nähdä koiran nauttivan ja kipun helpottuvan acupunktiossa! Koira kun ei oikein osaa valehdella :) Saimme myös pussillisen vitamiimenä ja kivennäisaineita yms. jotka tukee juuri Pepen elämää :) Ja aloitimme samalla homeopaattisen hoidon jalan jänne jumitukseen. Jätimme pois tulehduskipulääkkeen, koska Pepen jalka ei ollut tulehtunut! Olisi turhaan turruttanut koiran tuntoa ja olisi ruhjonut itsensä leikkaus kuntoon :/ Polvessa siis ei ollut mitään vikaa vaan reiden jänne jumitti.
Viikko menikin mallikkaasti eikä ollut mitään. Sitten oli se hetki, kun minä olin ollut sairaalassa muutaman päivän ja palasin kotiin pienen vaaleanpunaisen nyytin kanssa. Pepe oli todella levoton ja raahnusti minun ja vaavin perässä paikasta toiseen luullen, että taas katoan johonkin. Jalka alkoi taas jumittamaan. Mies käytti Pepeä uudestaan Tainalla acupunktiossa ja samalla Taina oli huomannut, että oikea syy jalan jumiin olisi joskus sattunut etulapa. Eli on varmasti töytäissyt joskus ristikkäisen lapansa johonkin (kun kaalispäänä on painattanut) ja nyt säteilee takakoipeen. Acu auttoi ja sai kukkatippoja levottomuuteen. Kukkatipat auttavat vaihtelevasti, mutta on niistä ollut apua :) Nyt jalka on vain joskus ihan silloin tällöin jumittanut hyvin vähän. Torstaina olis tarkoitus päräyttää Saabilla Tainan luo Vesilahden perukoille hakemaan Pepelle ruokaa :)
Ruoka on kuulkaas alkanut meidän Pepelle maistua ihan erilailla sen jälkeen kun vaavi tuli taloon! Onko sattumaa vai onko sillä jokin vaikutus, sitä en tiedä...
Ai niin Tainahan kasvattaa enkku sprinkkuja ja voitte vain kuvitella, mikä springerikuume iski TAAS...kun Pepelle tars saada koirakaveri tänne kotiin...toisaalta aikuinen koira olis tässä vaiheessa ehkä "helpoin", mutta en tiiä... sen tiiän, että kohta lähen hakeen kickbikeä kotiin eli tietää Pepelle vetoharkkoja :) ja itelleni kunnon kohotusta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti