Mietin tässä mistäs sitä aloittaisi päivittämään Pepen blogia... Kesä tosiaan on mennyt ja vaikka kelit eivät siltä näyttäneet.
Taipparireenit ovat olleet edellinen aihe, joten oliskohan sitä syytä kertoa itse taippareista...Noh, läpihän ne eivät menneet vaan hylsy tuli uinti osuudelta, muuten oli sujunut mallikkaasti. Itse en mahani takia päässyt taippareihin ohjaamaan, vaan Ninni mallikkaasti ohjasi Pepeä :) Kiitos vielä Ninnille!
Uintiahan käytiin testaamassa koirien uimalassa Hyvinkäällä ja siellä totesimme, että kunhan vaan Pepe itteensä luottaa niin ui tosi hienosti :) Pepeä vaan jänskättää uiminen :) Noh, kesällä ei kauheesti treenattu uintia tai ylipäätään mitään, kun itse en pystynyt kauheesti pomppaamaan :D
Näytelmissä ei käyty kesällä ollenkaan...kyllä harmitti lukea muiden tuloksia eri näyttelyistä, noh... suuntana olis seuraavaksi pääerikoisnäyttely Hyvinkäällä 13.10. :) Jota varten olenkin jo alkanut valmistelun. Trimmasin Pepen taas pitkästä aikaa ja koneella oli pakko ajella kaula- ja korvakarvat, muuten olis menny ihan totaalihermo! Nytkin hiki virtasi ja karva pöllysi. Taas tuli todettu, että kuinka ihanaa on saksia hyvillä saksilla! Kiitokset Jaanalle saksien toimittamisesta kotiin asti :) Voin suositella muillekin, on hyvät!
Syksylle on Pepellä suunnitelmia naisien suhteen ;D <3 <3
Elokuun alkupuolella luulimme, että Pepe loukkasi polvensa, kun takajalka jäi suoraksi aamu-ulkoilulla...Olimme ihan paniikissa ja veimme Pepen eläinlääkäriin, jossa aluksi ei oikein sanottu juuta tai jaata, vaan annettiin tulehduskipulääkettä ja lepo määräys...Noh, illemmalla jalka jäi taas jumiin kun tuli sohvalta lattialle ja käytettiin uudestaan lääkärissä, jossa todettiin jalan jänteen tai lihaksen jumittavan, tulehduskipulääkettä ja lepoa. Siinä sain ystäviltä vinkkiä Tainasta ja minäpä soittaa pirautin Vesilahdelle sopiakseni ajan, koska menemme Pepen kanssa sinne.
Lähdin todella avoimin mielin kohti Vesilahtea, koska olin kuullut todella hyvää juttua Tainasta ja hänen "poppakonsteistaan" luotettavilta tahoilta. Tainan luona katottiin barffaus ruokavaliomme kuntoon ja Pepe sai elektroacupunktiota :) Ja kuinka hienoa oli nähdä koiran nauttivan ja kipun helpottuvan acupunktiossa! Koira kun ei oikein osaa valehdella :) Saimme myös pussillisen vitamiimenä ja kivennäisaineita yms. jotka tukee juuri Pepen elämää :) Ja aloitimme samalla homeopaattisen hoidon jalan jänne jumitukseen. Jätimme pois tulehduskipulääkkeen, koska Pepen jalka ei ollut tulehtunut! Olisi turhaan turruttanut koiran tuntoa ja olisi ruhjonut itsensä leikkaus kuntoon :/ Polvessa siis ei ollut mitään vikaa vaan reiden jänne jumitti.
Viikko menikin mallikkaasti eikä ollut mitään. Sitten oli se hetki, kun minä olin ollut sairaalassa muutaman päivän ja palasin kotiin pienen vaaleanpunaisen nyytin kanssa. Pepe oli todella levoton ja raahnusti minun ja vaavin perässä paikasta toiseen luullen, että taas katoan johonkin. Jalka alkoi taas jumittamaan. Mies käytti Pepeä uudestaan Tainalla acupunktiossa ja samalla Taina oli huomannut, että oikea syy jalan jumiin olisi joskus sattunut etulapa. Eli on varmasti töytäissyt joskus ristikkäisen lapansa johonkin (kun kaalispäänä on painattanut) ja nyt säteilee takakoipeen. Acu auttoi ja sai kukkatippoja levottomuuteen. Kukkatipat auttavat vaihtelevasti, mutta on niistä ollut apua :) Nyt jalka on vain joskus ihan silloin tällöin jumittanut hyvin vähän. Torstaina olis tarkoitus päräyttää Saabilla Tainan luo Vesilahden perukoille hakemaan Pepelle ruokaa :)
Ruoka on kuulkaas alkanut meidän Pepelle maistua ihan erilailla sen jälkeen kun vaavi tuli taloon! Onko sattumaa vai onko sillä jokin vaikutus, sitä en tiedä...
Ai niin Tainahan kasvattaa enkku sprinkkuja ja voitte vain kuvitella, mikä springerikuume iski TAAS...kun Pepelle tars saada koirakaveri tänne kotiin...toisaalta aikuinen koira olis tässä vaiheessa ehkä "helpoin", mutta en tiiä... sen tiiän, että kohta lähen hakeen kickbikeä kotiin eli tietää Pepelle vetoharkkoja :) ja itelleni kunnon kohotusta :)
tiistai 18. syyskuuta 2012
lauantai 9. kesäkuuta 2012
Taipparitreenit
Tänäpä oli vuorossa taipparitreenit =) Onnistuneen päivän järjesti Clumberinspanielit ry Viralassa, Janakkalassa :) Me Pepen kanssa nautittiin täysin siemauksin mukavasta päivästä mukavien ihmisten ja koirien kanssa :) Oli ihanaa nähdä kuinka innoissaan ja onnellinen Pepe oli päivän tapahtumista :) Eli kyllä meillä potentiaalia on taippareihin, joskus ;)
Päivä alkoi lyhyellä luennolla, mitä taipparit sisältävät ja sitten mentiinkiin heti asiaan, eli käytiin taipparit lävitse käytännössä. Paukkuarkuus testattiin ennen metsään menoa. Olimme Pepen kanssa noin 3m päässä ampujasta. Pamaus kuului niin Pepe nosti komeasti päänsä ylös ja katsoi useampaan suuntaan ja jatkoi nuuskutteluaan. Eli hienosti otti pamauksen :)
Fasaanilla tehty laahausjälki sujui mutkitta eli siinä Pepellä ei ollut ongelmia.Nenä toimi hyvin, vaikka aikaisemmin ei ole mitään laahausjälkeä haistellutkaan :D Kuola valui vain suusta, kun tajusi pääsevänsä kohta jäljelle :D Jälki on kyllä niin Pepen mieleen :)
Hakuosuus meni vähän niin ja näin. Haki hienosti siksak-kuviolla ja kävi varmistaan takalenkein, ettei jäänyt taakse mitään. Mutta ei kauhean montaa kertaa mennyt kovin kauas, vaikka olisin kuvitellut ihan toisinpäin :D Joku tuomari olisi saattanut tämän hyväksyä, toinen ei... Mutta tuli huudosta luokse ja antoi kytkeä nätisti :D JIPPIII!!!!
Vesinouto...noh, intoa on enemmän kuin pienessä kylässä, mutta nyt taidot ei riittäneet vaan ui metrin verran rannasta ja takaisin ihan pysty räpellystä. Eli ei tajunnut mitä tulisi tehdä takajaloilla. Harmitti ihan hirveesti ja tuli sellanen fiilis itelle, ettei Pepelle jää kauhea trauma tästä huonosta uimakokemuksesta eikä päivä loppunut onnistumiseen. Joten päätin jo siinä rannassa, että kotimatkalla käydään mökillä rannalla kokeilemassa damin kanssa, että saataisiin onnistunut vesinouto, ilman uimista. Ja kun pääsimme mökille meni suoraan rantaan ja veteen odottamaan, että heitän damin ja teimme pari hyvin onnistunutta noutoa <3 Ei siis traumoja vedestä ainakaan jäänyt :)
Nyt sitten meillä on suurin opettelu tuossa uimatekniikassa. Eli menemme tässä ensi tai seuraavalla viikolla Hyvinkäälle Onnenkoiraan treenaamaan oikein kunnon uittajan kanssa tuota uimatekniikkaa, koska mun kanssa toi koira saattaa saada suuremman trauman koko hommasta. Luotan siis ammattiapuun tässä asiassa :)
Eniten olen ylpeä siitä, että Pepe antoi kytkeä nätisti eikä lähtenyt meneen omia menojaan :)
Päivä alkoi lyhyellä luennolla, mitä taipparit sisältävät ja sitten mentiinkiin heti asiaan, eli käytiin taipparit lävitse käytännössä. Paukkuarkuus testattiin ennen metsään menoa. Olimme Pepen kanssa noin 3m päässä ampujasta. Pamaus kuului niin Pepe nosti komeasti päänsä ylös ja katsoi useampaan suuntaan ja jatkoi nuuskutteluaan. Eli hienosti otti pamauksen :)
Fasaanilla tehty laahausjälki sujui mutkitta eli siinä Pepellä ei ollut ongelmia.Nenä toimi hyvin, vaikka aikaisemmin ei ole mitään laahausjälkeä haistellutkaan :D Kuola valui vain suusta, kun tajusi pääsevänsä kohta jäljelle :D Jälki on kyllä niin Pepen mieleen :)
Hakuosuus meni vähän niin ja näin. Haki hienosti siksak-kuviolla ja kävi varmistaan takalenkein, ettei jäänyt taakse mitään. Mutta ei kauhean montaa kertaa mennyt kovin kauas, vaikka olisin kuvitellut ihan toisinpäin :D Joku tuomari olisi saattanut tämän hyväksyä, toinen ei... Mutta tuli huudosta luokse ja antoi kytkeä nätisti :D JIPPIII!!!!
Vesinouto...noh, intoa on enemmän kuin pienessä kylässä, mutta nyt taidot ei riittäneet vaan ui metrin verran rannasta ja takaisin ihan pysty räpellystä. Eli ei tajunnut mitä tulisi tehdä takajaloilla. Harmitti ihan hirveesti ja tuli sellanen fiilis itelle, ettei Pepelle jää kauhea trauma tästä huonosta uimakokemuksesta eikä päivä loppunut onnistumiseen. Joten päätin jo siinä rannassa, että kotimatkalla käydään mökillä rannalla kokeilemassa damin kanssa, että saataisiin onnistunut vesinouto, ilman uimista. Ja kun pääsimme mökille meni suoraan rantaan ja veteen odottamaan, että heitän damin ja teimme pari hyvin onnistunutta noutoa <3 Ei siis traumoja vedestä ainakaan jäänyt :)
Nyt sitten meillä on suurin opettelu tuossa uimatekniikassa. Eli menemme tässä ensi tai seuraavalla viikolla Hyvinkäälle Onnenkoiraan treenaamaan oikein kunnon uittajan kanssa tuota uimatekniikkaa, koska mun kanssa toi koira saattaa saada suuremman trauman koko hommasta. Luotan siis ammattiapuun tässä asiassa :)
Eniten olen ylpeä siitä, että Pepe antoi kytkeä nätisti eikä lähtenyt meneen omia menojaan :)
sunnuntai 3. kesäkuuta 2012
Lohja 26.5.2012 Spanieliliiton erkkari
Viime viikon lauantaina oli Lohjalla todellakin erkkari. Osallistujia fieldeissä oli huikeat 6 yhteensä, joista 3 oli pentuluokassa. Jo edellispäivänä saapui Jaana ja Henriikka pohjoisesta Niitin, Hillan ja Ransun kanssa meille. Pepe oli ihan haltioissaan puoli vuotiaista Hillasta ja Ransusta. Perjantai-ilta menikin koirien leikkimisessä :D Niitti hieman perjantai-iltana katseli mestoja ja mietti voiko tässä olla ihan vaan lungisti ;D
Lauantaina aamupäivästä lähdettiinkin ajelemaan Lohjalle, jossa lämpöä riitti :) Kehä oli viho viimeisenä, mutta aika kului kuin siivillä seuratessa muiden kehiä ja jutustelessa :) Lämpö oli tehnyt Pepeen tehtävänsä ja liikkeet kehässä ei ollut kauheen hyviä :( No, katsellessa muitakin koiria eri kehissä, liikkeet olivat hieman laiskoja...
Tuomarina oli Tarja Hovila. Pepe sai ERI:n, josta olen todella tyytyväinen =)
Arvostelu:
Ikäisekseen hyvin kehittynyt, erittäin hyväntyyppinen nuori uros, jolla on hyvät mittasuhteet. Hyvät päänlinjat ja sopiva vahvuus. Hieman lyhyt kaula ja etuasentoinen lapa. Riittävästi kulmautunut takaa, ikäisekseen riittävä runko. Sopiva luusto. Oikea-asentoinen häntä. Erinomainen karvanlaatu. Saisi liikkua joustavammalla askeleella. Miellyttävä luonne.
Sertejä ei Hovila jakanut ollenkaan. Mutta hyvä arvostelu tuo minun mielestäni oli :)
Lauantai-iltana kotimatkalla käytiin uittamassa koiria. No, Pepe meni veteen ja ui muutaman vedon. Oli niin täpinöissään kavereistaan :) Ehkä se jonain päivänä ui ;D Haikeana sunnuntaina Pepe jäi kotiin, kun muut koirat lähtivät Tampereen kautta kohti pohjoista :( Mukava viikonloppu :)
Lauantaina aamupäivästä lähdettiinkin ajelemaan Lohjalle, jossa lämpöä riitti :) Kehä oli viho viimeisenä, mutta aika kului kuin siivillä seuratessa muiden kehiä ja jutustelessa :) Lämpö oli tehnyt Pepeen tehtävänsä ja liikkeet kehässä ei ollut kauheen hyviä :( No, katsellessa muitakin koiria eri kehissä, liikkeet olivat hieman laiskoja...
Tuomarina oli Tarja Hovila. Pepe sai ERI:n, josta olen todella tyytyväinen =)
Arvostelu:
Ikäisekseen hyvin kehittynyt, erittäin hyväntyyppinen nuori uros, jolla on hyvät mittasuhteet. Hyvät päänlinjat ja sopiva vahvuus. Hieman lyhyt kaula ja etuasentoinen lapa. Riittävästi kulmautunut takaa, ikäisekseen riittävä runko. Sopiva luusto. Oikea-asentoinen häntä. Erinomainen karvanlaatu. Saisi liikkua joustavammalla askeleella. Miellyttävä luonne.
Sertejä ei Hovila jakanut ollenkaan. Mutta hyvä arvostelu tuo minun mielestäni oli :)
Lauantai-iltana kotimatkalla käytiin uittamassa koiria. No, Pepe meni veteen ja ui muutaman vedon. Oli niin täpinöissään kavereistaan :) Ehkä se jonain päivänä ui ;D Haikeana sunnuntaina Pepe jäi kotiin, kun muut koirat lähtivät Tampereen kautta kohti pohjoista :( Mukava viikonloppu :)
maanantai 14. toukokuuta 2012
Tampere kv ja tokoilujuttuja
Lauantaina 12.5. 2012 vietimme mukavan päivän Tampereella :)
Saavuimme hyvissä ajoin ystävieni ja heidän iki-ihanan clumberinspanieli, Weinin, kanssa kehän laitamille, että Pepe ja Weini tottuisivat taas näyttelyhumuun :) Ja pojat pärjäsivätkin hienosti tuomari Ralph Dunnen silmien alla :)
Pepe: ERI; JUK1, SA, PU3 ja VARASERT!!!
Arvostelu oli lyhytsanainen:
Good outline
Good bite
Good shoulders & forearm
Good turn of stifle
Moved well
Eli hyvä arvostelu tuli :) Pepe osasi käyttäytyä hienosti junnukehän (eka kerta ilman nameja), mutta paras uros kehässä näytti riehakkaan oman puolensa. Pinna ei enää kestänyt yhtään seisoskella kauniisti kehässä ja saimme kehäsihteerin repeämään nauruun :D Hiukan sirkushuveja kansalle :D Kyllähän meistä huomaa, että ollaan käyty Kareksen näytelmäkoulutuksessa XD
Tunnelma Tampereella oli leppoisaa ja tilaa oli mukavasti, vaikka kyseessä iso näyttely olikin :) Oli ihanaa nähdä vanhoja ja uusia fieldikamuja :) Ja näyttelyseura oli mitä mainiointa, kiitokset Katjalle ja hänen husbandille =) Kyllä meidän kepot selviytyi hienosti :D
Tokoilut alkoivat viime maanantaina. Meillä ei ollut tarkoitus mennä tokoilemaan, mutta ohjaaja houkutteli meidät mukaan. Sama meno jatkui, mihin viime syksynä jäätiin :D AdHd ei pysty vaan olemaan ja odottelemaan vaan "hermostuu" ja alkaa riehumaan ja riekkumaan :) Meillä kyllä osataan käskyt hienosti, mutta rauhottuminen tekemiseen ja keskittyminen on kadoksissa... Maltti olisi valttia ;D
Me saimmekin kotiläksyksi seistä puoli tuntia, joissain missä ei oo mitään, esim. pellon reuna, urheilukenttä yms. Teimme eilen harjoituksen omassa pihassa, parkkialueella illalla. Ensimmäiset 5min oli räpimistä ja riuhtomista joka suuntaan hihna koko ajan kireällä. Seuraavat 10 min oli välillä vetoa, välillä istuskelua ja katselua ja välillä hillitöntä vetoa niin, että otti hihnasta kunnon puruotteen ja veti. (siinä koeteltiin minun voimia ja tasapainoa todella). Sitten vartin kohdalla alkoi 5 min yhtenäinen veto niin, että hihna oli suussa ja äristiin :D 20 min kohdalla kaiveli sitten kuoppaa maahan ja huuhaili edestakaisin. Viimeisen 5 min kohdalla istui ensi kertaa viereen rauhassa, mutta söi samalla hihnaansa. (ehkä ajatteli, että puree hihnan poikki ja lähtee kiitään ;) ) Eli minä en ottanut mitään kontaktia koiraan puolen tunnin aikana, on tarkoitus, että jos vaikka Pepe ymmärtäis, ettei kokoajan tarvi häslätä ja ymmärtäisi rauhoittua ;D
Tänään mennään taas tokoilemaan :D Sirkushuveja muille tiedossa ;)
Saavuimme hyvissä ajoin ystävieni ja heidän iki-ihanan clumberinspanieli, Weinin, kanssa kehän laitamille, että Pepe ja Weini tottuisivat taas näyttelyhumuun :) Ja pojat pärjäsivätkin hienosti tuomari Ralph Dunnen silmien alla :)
Pepe: ERI; JUK1, SA, PU3 ja VARASERT!!!
Arvostelu oli lyhytsanainen:
Good outline
Good bite
Good shoulders & forearm
Good turn of stifle
Moved well
Eli hyvä arvostelu tuli :) Pepe osasi käyttäytyä hienosti junnukehän (eka kerta ilman nameja), mutta paras uros kehässä näytti riehakkaan oman puolensa. Pinna ei enää kestänyt yhtään seisoskella kauniisti kehässä ja saimme kehäsihteerin repeämään nauruun :D Hiukan sirkushuveja kansalle :D Kyllähän meistä huomaa, että ollaan käyty Kareksen näytelmäkoulutuksessa XD
Tunnelma Tampereella oli leppoisaa ja tilaa oli mukavasti, vaikka kyseessä iso näyttely olikin :) Oli ihanaa nähdä vanhoja ja uusia fieldikamuja :) Ja näyttelyseura oli mitä mainiointa, kiitokset Katjalle ja hänen husbandille =) Kyllä meidän kepot selviytyi hienosti :D
Tokoilut alkoivat viime maanantaina. Meillä ei ollut tarkoitus mennä tokoilemaan, mutta ohjaaja houkutteli meidät mukaan. Sama meno jatkui, mihin viime syksynä jäätiin :D AdHd ei pysty vaan olemaan ja odottelemaan vaan "hermostuu" ja alkaa riehumaan ja riekkumaan :) Meillä kyllä osataan käskyt hienosti, mutta rauhottuminen tekemiseen ja keskittyminen on kadoksissa... Maltti olisi valttia ;D
Me saimmekin kotiläksyksi seistä puoli tuntia, joissain missä ei oo mitään, esim. pellon reuna, urheilukenttä yms. Teimme eilen harjoituksen omassa pihassa, parkkialueella illalla. Ensimmäiset 5min oli räpimistä ja riuhtomista joka suuntaan hihna koko ajan kireällä. Seuraavat 10 min oli välillä vetoa, välillä istuskelua ja katselua ja välillä hillitöntä vetoa niin, että otti hihnasta kunnon puruotteen ja veti. (siinä koeteltiin minun voimia ja tasapainoa todella). Sitten vartin kohdalla alkoi 5 min yhtenäinen veto niin, että hihna oli suussa ja äristiin :D 20 min kohdalla kaiveli sitten kuoppaa maahan ja huuhaili edestakaisin. Viimeisen 5 min kohdalla istui ensi kertaa viereen rauhassa, mutta söi samalla hihnaansa. (ehkä ajatteli, että puree hihnan poikki ja lähtee kiitään ;) ) Eli minä en ottanut mitään kontaktia koiraan puolen tunnin aikana, on tarkoitus, että jos vaikka Pepe ymmärtäis, ettei kokoajan tarvi häslätä ja ymmärtäisi rauhoittua ;D
Tänään mennään taas tokoilemaan :D Sirkushuveja muille tiedossa ;)
lauantai 5. toukokuuta 2012
Aitaprojekti on valmis!
Voi sitä vapauden riemua! Pepe se painattaa päivät pitkät ulkona menemään. Viihtyy yksinkin ulkona, välillä käy istumassa rappusilla ja sitten taas spurttaillaan ympäri taloa :D Energia ei lopu kesken :) Eilen kävi muutama sprinkkutyttö katsomassa Pepeä. Tytöt ärisi Pepsulle, pennun kanssa ei oikein hantslannut elkeitä, mutta aikuisen nartun kanssa ymmärsi jo ettei tarvi leikkiynsyillä, jos toinen on sitä mieltä, ettei kiinnosta :)
Osaa se Pepe tehdä oikein kiusaakin mammalle, kun eilen piti lasten kanssa aamulla lähteä nukketeatteriin, niin Pepellä ei ollut elettäkään siihen, että olisi tullut sisälle... Sydämen palasilla sain huijattua sisälle, muuten olis jäänyt menot menemättä ja lapsille itkut...
Vauhtia siis piisaa meidän pihassa nykyään :) Täytyisi vain keksiä joku kyltti tuohon portille, ettei kukaan vahingossa päästä tai jätä auki porttia, kun ei toi koira pidä mitään ääntä, jos joku tulee, jää pian huomaamatta... :D
Osaa se Pepe tehdä oikein kiusaakin mammalle, kun eilen piti lasten kanssa aamulla lähteä nukketeatteriin, niin Pepellä ei ollut elettäkään siihen, että olisi tullut sisälle... Sydämen palasilla sain huijattua sisälle, muuten olis jäänyt menot menemättä ja lapsille itkut...
Vauhtia siis piisaa meidän pihassa nykyään :) Täytyisi vain keksiä joku kyltti tuohon portille, ettei kukaan vahingossa päästä tai jätä auki porttia, kun ei toi koira pidä mitään ääntä, jos joku tulee, jää pian huomaamatta... :D
maanantai 16. huhtikuuta 2012
Kyynär- ja lonkkakuvat taas...
Olen niin helpottunut, kun tämä rulianssi on nyt ohi...Ja eihän koira voisikaan olla täydellinen <3 Mielummin vähän huonommat lonkat kuin huono luonne :)
(edit.12.12)
keskiviikko 11. huhtikuuta 2012
Kyynär- ja lonkkakuvaepisoodi part. 100000...
Eli eilen oli ehkä käänteentekevin päivä tässä casessa...
Aamulla hieman ;) ärtyneenä soitin eläinsairaalaan ja kysyin mikä tilanne siellä nyt sitten on? Sain vastaukseksi pahoitteluja ja sitä, että minun tarvii mennä sinne allekirjoittamaan papereita asiasta tai alkaa heidän kanssa kirjeenvaihtoon...huhhuh...siinä vaiheessa sitten sanoin, että eiköhän tässä olisi järkevintä, että saisin rahat ja se olis sitten siinä. Eihän tällä menolla kuvat pääsee edes jouluksi kennelliittoon. No, kassatätin kanssa asia sovittiin, että lähetän spostilla tilinumeroni ja he pistää tilille rahat ja asia on sillä sipuli. Näin tehtiin ja sain viestin, että tlinumero on mennyt perille.
Sitten iltapäivällä soi mun puhelin, näytössä aivan ihme numero. Vastaan ja siellä soitti kyseisen firman toinen perustaja eläinlääkäri, jonka kanssa olemme Elmerin kanssa aikoinaan olleet todella paljon tekemisissä, lähes viikoittain... No, hän tunsi heti kenen kanssa on puhelimessa ja ihmetteli suuresti, ettei tätä asiaa ole vielä hoidettu, kun hänellä oli ollut usko, että muut ovat laittaneet asiaan hoppua heti ensimmäisen yhteydenottoni jälkeen...no, juu eipä ollut laitettu. Sitten kertoi, ettei meidän tarvitse allekirjoittaa itse paperia vaan se n voi eläinlääkäri omistajan luvalla allekirjoittaa. No, siinä vaiheessa sitten totesin, ettei luottamus ole näiden kaikkien ihmeellisyyksien jälkeen ihan kohillaan heidän toimintaansa siellä talossa...Sanoin, että kun ei nyt ollut tämä sekaannus eka kerta tämän sairaalan aikana! Hän oli aivan ihmeissään, kun aloin luettelemaan mitä kaikkea meille on siellä nyt tapahtunut Pepen kanssa.
Tässä hieman listaa lukijoillekin: Menimme ekaa rokotukseen Pepen kanssa niin meidän asiakastietoja ei ollut kassojen mukaan olemassa???Ihmettelimme, että kuinkas se voi olla mahdollista, kun olemme tuoneet paikkaan tuhansia euroja ja kuluttaneet heidän penkkejään kunnolla. Noh, ajattelin, että sairaalan myötä on kaikki edellinen elämä pyyhitty. Mutta kysyimme piruuttamme yhdeltä Elmeriä myös paljon hoitaneelta eläinlääkäriltä, että voiko tämä olla mahdollista niin hän löysi koneelta meidän tiedot heti!!!!
No meidän kirjattiin uusina asiakkaina Pepen myötä ja Pepestä tuli sitten tietokantaan musta walesinspringerspanieli!!! Ja saimme ean rokotuskortinkin tällä rodulla...noh, eläinlääkäri korjasi tilanteen kirjoittamalla uuden kortin. Ja meidän Pepestä halutaan aina tehdä Lupu, kiitos sille joka on samanniminen ihminen, kun mieheni ja omistaa Lupun...
Sitten tuli tämä silmätarkki, kyynär- ja lonkkakuvaus maksuhässäkkä ja sitten sen perään tämä kuvahässäkkä...
Kuulemma oli tarpeellista tietoa kuulla, että voidaan kehittää kassapalvelua...Minulle soittanut eläinlääkärin kanssa sovimme oikeasta korvauksesta ja hän itse hoiti kuvien lähettämisen ja maksun minun tililleni. Sanoin, että tämä käy minulle, koska on oikeasti ainoa nyt kehen siellä luotan. Hyvänä tässä on se ettei tarvinnut uudelleen alkaa nukuttamaan Pepeä muiden virheiden takia.
Totesin hänelle puhelun lopuksi, että kyllä meitä on harmittanut ihan hirveästi tämä sekoilu, kun olemme ennen sairaalaksi muuttumista olleet niin tyytyväisiä putiikin toimintaan. Meistä kyllä tuntui, että oli eka ihminen siellä talossa ketä oikeesti nyt kiinnosti asiakastyytyväisyys! Harmi, että muut ihmiset tuhoaa hyvän eläinlääkärin mainetta :(
Toivotaan, että korvaus tulee tilille ja tulokset kennelliittoon, niin saadaan suljettua tämä tapaus...
Aamulla hieman ;) ärtyneenä soitin eläinsairaalaan ja kysyin mikä tilanne siellä nyt sitten on? Sain vastaukseksi pahoitteluja ja sitä, että minun tarvii mennä sinne allekirjoittamaan papereita asiasta tai alkaa heidän kanssa kirjeenvaihtoon...huhhuh...siinä vaiheessa sitten sanoin, että eiköhän tässä olisi järkevintä, että saisin rahat ja se olis sitten siinä. Eihän tällä menolla kuvat pääsee edes jouluksi kennelliittoon. No, kassatätin kanssa asia sovittiin, että lähetän spostilla tilinumeroni ja he pistää tilille rahat ja asia on sillä sipuli. Näin tehtiin ja sain viestin, että tlinumero on mennyt perille.
Sitten iltapäivällä soi mun puhelin, näytössä aivan ihme numero. Vastaan ja siellä soitti kyseisen firman toinen perustaja eläinlääkäri, jonka kanssa olemme Elmerin kanssa aikoinaan olleet todella paljon tekemisissä, lähes viikoittain... No, hän tunsi heti kenen kanssa on puhelimessa ja ihmetteli suuresti, ettei tätä asiaa ole vielä hoidettu, kun hänellä oli ollut usko, että muut ovat laittaneet asiaan hoppua heti ensimmäisen yhteydenottoni jälkeen...no, juu eipä ollut laitettu. Sitten kertoi, ettei meidän tarvitse allekirjoittaa itse paperia vaan se n voi eläinlääkäri omistajan luvalla allekirjoittaa. No, siinä vaiheessa sitten totesin, ettei luottamus ole näiden kaikkien ihmeellisyyksien jälkeen ihan kohillaan heidän toimintaansa siellä talossa...Sanoin, että kun ei nyt ollut tämä sekaannus eka kerta tämän sairaalan aikana! Hän oli aivan ihmeissään, kun aloin luettelemaan mitä kaikkea meille on siellä nyt tapahtunut Pepen kanssa.
Tässä hieman listaa lukijoillekin: Menimme ekaa rokotukseen Pepen kanssa niin meidän asiakastietoja ei ollut kassojen mukaan olemassa???Ihmettelimme, että kuinkas se voi olla mahdollista, kun olemme tuoneet paikkaan tuhansia euroja ja kuluttaneet heidän penkkejään kunnolla. Noh, ajattelin, että sairaalan myötä on kaikki edellinen elämä pyyhitty. Mutta kysyimme piruuttamme yhdeltä Elmeriä myös paljon hoitaneelta eläinlääkäriltä, että voiko tämä olla mahdollista niin hän löysi koneelta meidän tiedot heti!!!!
No meidän kirjattiin uusina asiakkaina Pepen myötä ja Pepestä tuli sitten tietokantaan musta walesinspringerspanieli!!! Ja saimme ean rokotuskortinkin tällä rodulla...noh, eläinlääkäri korjasi tilanteen kirjoittamalla uuden kortin. Ja meidän Pepestä halutaan aina tehdä Lupu, kiitos sille joka on samanniminen ihminen, kun mieheni ja omistaa Lupun...
Sitten tuli tämä silmätarkki, kyynär- ja lonkkakuvaus maksuhässäkkä ja sitten sen perään tämä kuvahässäkkä...
Kuulemma oli tarpeellista tietoa kuulla, että voidaan kehittää kassapalvelua...Minulle soittanut eläinlääkärin kanssa sovimme oikeasta korvauksesta ja hän itse hoiti kuvien lähettämisen ja maksun minun tililleni. Sanoin, että tämä käy minulle, koska on oikeasti ainoa nyt kehen siellä luotan. Hyvänä tässä on se ettei tarvinnut uudelleen alkaa nukuttamaan Pepeä muiden virheiden takia.
Totesin hänelle puhelun lopuksi, että kyllä meitä on harmittanut ihan hirveästi tämä sekoilu, kun olemme ennen sairaalaksi muuttumista olleet niin tyytyväisiä putiikin toimintaan. Meistä kyllä tuntui, että oli eka ihminen siellä talossa ketä oikeesti nyt kiinnosti asiakastyytyväisyys! Harmi, että muut ihmiset tuhoaa hyvän eläinlääkärin mainetta :(
Toivotaan, että korvaus tulee tilille ja tulokset kennelliittoon, niin saadaan suljettua tämä tapaus...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)